Polemiikki

Erkki Virtanen: Bermudan kolmioon hukkuu kaikki

Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkö Erkki Virtanen pelkää hyvinvointipalvelutason rapautumista, ellei nopeasti ryhdytä julkisen sektorin palveluntuotannon syvään uudistamisprosessiin.

Valtiosihteeri Raimo Sailaksella ja kansliapäällikkö Erkki Virtasella on yksi yhteinen ominaisuus. He lataavat kovia totuuksia monotonisella äänellä ilmeenkään värähtämättä. Usein harkitusti vielä kärjistäen, jotta viesti varmasti menisi perille. Jonkunhan pitää sanoa, ettei keisarilla ole vaatteita. Demokratiassa politiikka vaikeuttaa vaikeiden asioiden käsittelyä ja totuudenpuhujat ovat harvassa. Aina on tulossa jotkut vaalit. Harva jaksaa katsoa riittävän kauas. Vaikka kyllähän Sailas ja Virtanenkin politikoida osaavat.

Erkki Virtanen katselee kohtuullisen kauas ja on huolissaan. Demografiset käyrät näyttävät synkiltä. Väkiluku kääntyy laskuun jo parinkymmenen vuoden päästä ja työssäkäyvien määrä vähenee huolestuttavasti samaan aikaan kun väestön elinikä kasvaa ja hyvinvointipalvelujen tarve julkisella sektorilla lisääntyy olennaisesti. Huoltosuhde heikkenee ennusteiden mukaan dramaattisesti. Virtasen mukaan jotain pitäisi tehdä ja nopeasti, muuten hyvinvointipalvelujen taso rapautuu.

"Varmasti ollaan paljon sitä mieltä, että mitä näitä miettimään, teoriaherrojen viivoittimella vedettyjä viivoja tulevaisuuteen. Mutta jos tässäkin maassa katsoo 20 vuotta eteenpäin niin en ainakaan itse haluaisi olla systeemin asiakas ellei mitään ole siihen mennessä saatu aikaan."

"Ei tämä ole teoriakysymys, vaan hyvin henkilökohtainen kysymys. Nyt pitäisi nopeasti käynnistää uudistumisprosessi, meidän on itse hoidettava ongelmamme. Tällä julkisten palvelujen tuotantotavalla ei 20 vuoden kuluttua voida hoitaa palvelua tarvitsevaa väestöä. Silloin nykyistä suurempi osa vanhuksista elää pitempään, ovat rikkaita ja terveitä ja se on haaste kevyempien palvelujen järjestämiselle. Jokaiselle tulee kuitenkin kaksi viimeistä vuotta, ja siinä vaiheessa tarvitaan raskaita julkisia palveluja."

Bermudan kolmio

SAK:n Lauri Ihalainen on vastustanut jyrkästi ulkomaisen työvoiman voimakasta lisäämistä eikä Erkki Virtanenkaan pidä sitä ratkaisuna ongelmaan.

"Pitäisi tapahtua toinen Karjalan siirtolaisvirta, puoli miljoonaa ihmistä, ennen kuin saataisiin ristiriita puretuksi 2025-2030 mennessä. Meille tulee luultavasti aika paljon muita ongelmia, jos lähdemme sille tielle."

Virtanen veti usean vuoden ajan hyvinvointiklusterin neuvottelukuntaa, ja lopputulema on masentava.

"Niin toivotonta puuhaa en ole ikinä vetänyt. Ei tapahtunut yhtään mitään, pyörittiin vain ympyrää. Varmaan se oli puheenjohtajan vika", Virtanen huokaa syvään.

Ei tilanne ole toivoton, mutta toimeen pitäisi tarttua räväkästi eikä siitä ole minkäänlaisia merkkejä. Potentiaalia löytyisi Virtasen mielestä todella paljon, jos yhdistettäisiin Bermudan kolmion kolme pistettä eli teknologia, yrittäjyyden innostaminen ja hyvinvointipalvelujen kasvava tarve. Mutta, mutta.

"Kutsun sitä Bermudan kolmioksi siksi, että kaikki tuntuu hukkuvan sinne."

Hän kaipaa julkiselle palvelusektorille uusia sosiaalisia innovaatioita teknologisten innovaatioiden rinnalle. Avainsana on tuottavuuden lisääminen.

"Innovatiivisilla ratkaisuilla olisi saatavissa merkittäviä tuottavuushyötyjä, kun ne vain osattaisiin kaivaa esiin. Modernia tieto- ja viestintäteknologiaa pitäisi pystyä hyödyntämään myös palvelusektorilla, mutta tähän saakka tulokset ovat olleet perin vähäisiä."

Yksityisellä palvelusektorilta löytyy ainoa todellinen menestys, pankkijärjestelmät.

Virtasen mielestä Suomessa on maailman paras teknologinen valmius ottaa hyötykäyttöön uusia teknologioita julkisten palvelujen ja varsinkin hyvinvointipalvelujen tuottamisessa, mutta esteitä on paljon.

"Yksi esteistä on tietysti se, että meillä on perinteisesti alitajuinen asenne julkisen sektorin palvelujen järjestämisvastuusta. Se ymmärretään myös tuottamisvastuuksi, pitää itse tuottaa, kun pitää itse vastata tekemisestä. Se jähmettää systeemiä niin, ettei ole sellaista uudistumismielialaa tuottavuuden nostamiseksi kuin hyvin voisi olla", Virtanen analysoi.

"Joku sanoi kerran, että Suomessa on kolme kertaa enemmän laboratorioita kuin väkimäärä edellyttäisi. Jokainen tekee joka lajia joka paikassa. Puhtaalta pöydältä syntyisi aivan erilaisia ratkaisuja."

Kokemuksista pitäisi Virtasen mielestä ottaa oppia. Yksi esimerkki on lääkärilakko, jonka jäljiltä potilasjonot olivat pitkät.

"Se purettiin budjetoitua puolta pienemmällä rahalla. Porukka, joka jonot synnytti, pystyi purkamaan ne nopeasti ilman yhtään uutta lääkäriä ja kaikki olivat tyytyväisiä. Miten se oli mahdollista? Sama ilmiö tapahtuu aikuisten hammashuollossa. Sekin toimii kuin hupsista vain. Miksei näistä puhuta ja oteta oppia. Kenelläkään ei ole vastuuta tosissaan edistää hyviä asioita, niitä ei evaluoida", Virtanen ihmettelee.

Muna-kana -ongelma

Systeemin jähmeys on yksi iso syy siihen, ettei palvelusektorille ole esimerkiksi Ruotsin tapaan syntynyt liikevaihdoltaan miljardiluokan yritystoimintaa, joka on rantautumassa myös Suomeen. Ruotsalaiset osaavat tuotteistaa palvelukonsepteja ja tehdä niistä vientikelpoisia paketteja.

"Pienyritystoiminta ei pysty kunnolla haastamaan massiivista julkisen vallan omaa tuotantoa. Jos olisi kunnollisia yrityksiä, jotka uutta teknologiaa käyttöön ottamalla pystyisivät näyttämään 20-30 prosentilla kasvavaa tuottavuutta, niin pakkohan julkisenkin palveluntuottajan olisi siihen reagoida. Asiakkaat äänestäisivät jaloillaan", Virtanen sanoo.

Hänen lempiesimerkkinsä on osin yksityistetty Autokatsastus.

"Kerran kysyin kaverilta, että mikäs susta on tommoisen tehnyt, kun ennen tänne tuskin uskalsi tulla? Se on helppo juttu. Jos et ole tyytyväinen ja tule toista kertaa, olen työtön, kaveri vastasi. Siinä on aika tehokas insentiivi."

Joulupukki ei tule

Mikä sitten on syy, ettei palvelusektorille ole kasvanut riittävästi yrityksiä? Virtasen mukaan asennemaailman lisäksi yksi merkittävä syy on kuntajaotus. On liian pieniä kokonaisuuksia. Palvelujen tuottamisessa pätevät ihan samat lainalaisuudet kuin muussakin yritystoiminnassa. Hyvän tuotekonseptin lisäksi pitää olla riittävä kysyntäpotentiaali.

"Jos asiakasmassa koostuu 2 000-3 000 asukkaan itsenäisistä kunnista, jotka eivät pysty keskinäisen yhteistyöhön, niin ei sinne yritystä voi perustaa."

"Seuraus on se, että kuntasektori sanoo, ettei voida kilpailuttaa kun ei ole yrityksiä ja yrittäjät sanovat ettei voi perustaa yritystä kun ei ole kilpailua. On siis oikein klassinen muna-kana -ongelma. Miten perustat yrityksen ilman kysyntää ja millä hankit kilpailuttamisen kautta vaihtoehtoja, jos ei ole tarjolla vaihtoehtoja. Tässä sitä sitten ollaan."

Erkki Virtasen positiivinen esimerkki on Pirkanmaa, mihin on muodostunut pienten kuntien muodostama yli 30 000 asukkaan asiakasketju, kysyntäpooli, vaikka kunnat ovat itsenäisiä.

"Siellä on onnistuttu hyvällä yhteistyöllä. Miksi, sitä on vaikea sanoa. Onko se sikäläisen Ihalaisen ansiota vai onko joku muu syy. Hyvin usein yhteistyön puutteessa on kyse valitettavasti ainostaan ihmisten välisistä kemioista."

Yleinen väite on, että kunnat ovat perin huonoja kilpailuttamaan. Virtanen on samaa mieltä, mutta huomauttaa, että esimerkiksi Kuntaliiton asenne on Risto Parjanteen aikana muuttunut oikeaan suuntaan.

"Kilpailuttaminen on kyllä enemmän kuin idullaan, mutta pienissä kunnissa on aika vaikeaa kilpailuttaa, kun ei ole kilpailevaa palvelutuotantoa."

Toinen ongelma on Virtasen mukaan perin inhimillinen.

"Muistaakseni 27 prosenttia kunnanvaltuutetuista on tavalla tai toisella kunnan töissä ja heillä on myös puoliso. Mene nyt siinä kotiin ja ilmoita vaimolle tai miehelle, että kilpailutan työpaikkasi ja saa nähdä onko sinulla töitä enää ensi kuussa. Voi olla, että puoliso suhtautuu aika nuivasti sinänsä hyvään periaatteeseen."

Erkki Virtanen on samaa mieltä kuin Raimo Sailas: kuntia on aivan liikaa. Esimerkiksi noin sata riittäisi. Kuntien yhdistäminen ei Virtasen mielestä ole kuitenkaan ratkaisu ongelmaan vaan keskinäinen yhteistyö.

"Ei yhdistäminen ehdi millään vaikuttaa riittävästi, on turha uskoa joulupukkiin. Jos yhdistymisiä tapahtuu kaksi vuodessa, niin kestää ainakin 150 vuotta ennen kuin kuntarakenne on kohdallaan."

Teknologia luo mahdollisuuksia

Suomalaiset ovat eteviä keksimään teknologisia ratkaisuja, mutta Virtasen mukaan onnettomia tuottavuuden esiin kaivamisessa niiden avulla perinteisissä palveluissa. Hän ottaa yhden esimerkin, josta voisi tulla miljardiluokan liiketoimintaa. Väestön ikääntyessä esimerkiksi dementia tulee lisääntymään. Suomessa on kaksi yhtiötä, jotka ovat sektorinsa globaaleja ykkösrivin pelureita: Polar Elektro ja Suunto.

"Tuotteita myydään kyllä Teräsmieskisaan, mutta yhtä hyvin voisi kehittää potilaille uudentyyppisiä konsepteja ja tuotteita. Kaikenlaista on kehitteillä, mutta ei niistä ole kasvanut isoa bisnestä. Tekniikka suo vaikka minkälaisia mahdollisuuksia."

Yksi viennin edellytys on se, että tuotteiden pitää ensin menestyä kotikentällä.

"Pitää olla aika fakiiri, jos maailmalla pystyy lyömään läpi tuotteella, jota Suomessa ei juuri kukaan käytä."

Virtanen korostaa, että teknisillä ratkaisuilla voitaisiin luoda ihmisille paitsi inhimilliset, myöskin kodinomaiset olosuhteet paljon pitempään kuin nyt vaikka tulevaisuudessa väestö on paljon nykyistä enemmän hoivan tarpeessa.

"Tässä me olemme hirveän huonoja. Laitostamme ihmisiä olennaisesti paljon aikaisemmin ennen kuolemaa kuin muualla maailmassa. Se on sekä työvoimapulan että myöskin inhimillisen näkökulman kannalta äärimmäisen väärin."

Vääränlaisia sairaaloita

Virtanen on kovin sanoin suominut terveydenhuoltosektoria siitä, ettei se osaa hyödyntää uutta teknologiaa ja on tehotonta. Lunta on tullut tupaan ja Virtanen on vähän pehmennyt.

"Kyllähän sitä käytetään, en sitä kiistä, ja osa ongelmasta johtuu pohjaltaan vanhentuneista sairaalarakennuksista. Ei niiden toiminnallista rakennetta voi muuttaa kokonaan, mutta jos teollisuuden työn tutkija menisi sekuntikellon kanssa tutkimaan työnkulkukaavioita, niin voisi hieman hämmästyä. Sairaaloita johtavilta lääkäreiltä puuttuu työnjohdollista- tai työn järjestämisen osaamista. Juuri tänään professoritason ihminen kertoi, että sairaanhoitaja kävelee työvuoronsa aikana keskimäärin kuusi kilometriä. Voisi kuvitella, että vähemmälläkin pärjäisi, kun potilaat eivät liiku."

Virtanen kertoo, että suunnitteilla onkin aivan uudenlainen sairaalakonsepti. Hän on vilpittömän ihastunut tamperelaisen lonkkasairaala Coxan leikkausprosessiin.

"Kyllä siellä on prosessin kesto minimoitu ja laatu maksimoitu. Siellä ei maata alussa eikä lopussa, mutta ei sitä konseptia voi ryhtyä soveltamaan Meilahden ´Hotelli Hiltonissa´. Välimuotoja kuitenkin on ja niissä tietotekniikan käyttö on olennaista."

Yrittäjyysohjelmaa "upgreidataan"

Erkki Virtasen mukaan Suomessa on väestömäärään nähden sama määrä yrityksiä kuin Pohjoisessa Euroopassa Itävallasta ja Saksasta ylöspäin. Kauppa- ja teollisuusministeriö on tehnyt töitä yrittämisen helpottamiseksi ja yrittäjän arvostuksen nostamiseksi. Hallituksen neljästä strategiaohjelmasta yksi on poikkitieteellinen yrittäjyysohjelma, joka on jatkoa edellisen hallituksen ohjelmalle. Nyt siihen pannaan lisää panoksia.

"Edellisen hallituksen aikana toiminta oli lähinnä idullaan olevien hankkeiden potkimista eteen päin, mutta nyt "upgreidaamme" toimintaa, annamme sille suuremman painoarvon."

Erkki Virtanen on melko tyytyväinen hallitusohjelman yrittäjyyttä koskeviin linjauksiin.

"Tilanne on nyt pykälää parempi. Vaikka ohjelma on tilkkutäkki, siinä on aika monta kovaakin lupausta: sukupolvenvaihdoksen verotuskohtelu, pienyrityksen arvonlisäveron alarajan muuttaminen liukuvaksi, byrokratian keventämismalli."

Yhdestä asiasta Virtanen on vilpittömän tyytyväinen. Suomalaisten asenne yrittäjiä kohtaan on muuttunut kymmenessä vuodessa olennaisesti positiivisemmaksi.

"Uskon, että jollain aikavälillä asenteet muuttuvat toiminnaksi."

Teksti: Pekka Rinne