Polemiikki

Kenen valtakunta? - Pienen kunnan vallan ytimessä

Palkintojenjako

Palkinnon saajat ovat hienoja esikuvia meille kaikille, presidentti Tarja Halonen sanoi Arjen turvaaja -palkintopuheessaan.

Mitä pienempi kunta, sitä pienemmät piirit – ja sitä pienempi porukka käyttää valtaa. Heidi Hautalan mielestä valtaklikit jarruttavat pikkukuntien kehitystä. Kunnanjohtajat muistuttavat, että pieni kunta lähempänä ihmistä.  Myös byrokratiaa on vähemmän.

Kansanedustaja Heidi Hautala (vihr) arvioi KAKS:n Kenen valtakunta-seminaarissa Helsingissä, että vallan keskittyminen pienelle ydinjoukolle haittaa monen pienen kunnan kehitystä. Riskivyöhykkeellä ovat ne kunnat, joissa yhdellä puolueella on valtuuston ehdoton enemmistö.  Asetelma synnyttää Hautalan mukaan epädemokraattisen vallankäyttötavan, jossa pieni valtaklikki hallitsee ja nimittää itsensä keskeisiin asemiin vuodesta toiseen. Uudet ihmiset ja ajatukset jäävät helposti päätöksenteon ulkopuolelle.

– Totta kai vaalitulosta pitää kunnioittaa, mutta kunnan dynaaminen kehitys edellyttää, että ihmiset vaihtuvat, Hautala sanoi seminaarin jälkeen.

Hautala kutsuu pienen piirin vallankäyttöä ummehtuneeksi hallintatavaksi. Hautala korostaa, että nurkkakuntaisuudesta kärsivät myös isot kaupungit, mutta se on yleisempää pikkukunnissa.

Kinnulan kunnanjohtaja Juha Urpilainen sanoi, että pienessä kunnassa kansalainen saa äänensä kuuluviin helpommin kuin isossa kaupungissa.  Kuntalaisten osallistumisaktiivisuus on vilkasta ja äänestysprosentit korkeita.

Kansanedustaja Hannes Mannisen (kesk) mukaan pikkukunnissa byrokratiaa on isoja kuntia vähemmän. Kankea byrokratia vähentää kansalaisen vaikuttamismahdollisuuksia ja kaventaa paikallisdemokratiaa, Manninen sanoi.

Vaikea purkaa rakenteita

Hautalan mukaan epädemokraattisia valtarakenteita on vaikea purkaa. Vallan kahvaan päässyt porukka ei halua luopua vallastaan. Asiat tehdään kuin ennenkin, koska asioiden esittely ja perustelu isommalle joukolle veisi enemmän aikaa.

–  Suomessa hallinnon avoimuus on pitkälle kehittynyttä, mutta sitä ei kunnissa ei välttämättä arvosteta niin paljon kuin pitäisi. Kunnissa aina edes tiedetä, mikä on julkisuuslain merkitys. Se tarkoittaa, että kansalaisilla on oikeus saada tietoa jopa keskeneräisistä asioista, Hautala muistuttaa. 

Kolmenlaisia pikkukuntia

Arto LamminmäkiSuomessa on kolmentyyppisiä yhden puolueen pikkukuntia: keskusta- Sdp- tai Rkp-enemmistöisiä. Yksi yhden puolueen kunta on Tuurin kyläkaupasta tunnettu Töysä, missä valtaa pitää keskusta. Kunnanjohtaja Arto Lamminmäki kuittaa Hautalan kritiikin vihreäksi metropolinäkökulmaksi. Hän ei pidä vallan keskittymistä ongelmana.

– Ei puolueiden vähäinen määrä ja luottamustehtävien keskittyminen yhdelle puolueelle tarkoita sitä, etteikö meillä olisi erilaisia mielipiteitä. Hajonta ison puolueen sisällä on suurta ja mielipiteitä on moneen lähtöön, Lamminmäki sanoi seminaarin jälkeen.

Lamminmäki muistuttaa, ettei puolueiden lukumäärä ratkaise ongelmia. 

– Päättäjien pitää uskaltaa puolueesta riippumatta tehdä sellaisia ratkaisuja, jotka myös kirpaisevat, hän sanoo.

Hannes Manninen sanoi myös, että 10 000 asukkaan kunnissa ihmisten asiat hoituvat paremmin kuin isoissa kaupungeissa. Lamminmäki on samaa mieltä. Kuntakoon kasvattaminen heikentää hallinnon laatua.

–  Isossa kaupungissa yksilön tarpeet jäävät etäälle ja yksilö vähemmälle huomiolle. Meillä päätöksenteko paljon lähempänä ihmisten oikeaa elämää, Lamminmäki sanoi.   

Presidentin ja VM:n valta puhuttivat

Vallan syvintä olemusta pohdittiin KAKS:n seminaarissa Helsingissä monelta kantilta. Turun yliopiston professori Matti Wiberg kritisoi voimakkaasti presidentin valtaoikeuksia. Wiberg lopettaisi viran kokonaan, koska se on hänen mielestään turha. Presidentti on poliittisen vallan käyttäjä, mutta ilman poliittista vastuuta, Wiberg sanoi.

Wiberg vaati myös, että päätösten tueksi esitettävät valtionvarainministeriön virkamiesten laskelmat julkistettaisiin. Nyt laskelmat ovat salaisia. Edes perustietoja ei julkisteta.

– Mitkä ovat takeet, että laskelmia on edes tehty, Wiberg puhisi.

KAKS:n asiamies Antti Mykkänen puhui puolestaan  muun muassa Helsingin Sanomien vaikutusvallasta. Hän rinnasti lehden puolueeseen. Puolueen ja lehden toimintatavat muistuttavat Mykkäsen mukaan toisiaan.

– Kuten puolueetkin, Hesari on määritellyt oman kantansa EU- ja Nato-jäsenyyteen, Mykkänen sanoi.

Myös Mykkänen kritisoi VM:n valtaa.

– Kehysbudjetointia on harjoitettu jo pitkään ja sektoriministeriöt päättävät rahojensa käytöstä. Silti valtionvarainministeriö puuttuu kaikkiin päätöksiin.

Mykkänen toivoo, että median roolin muuttumista ja valtion toimia tutkittaisiin nykyistä kriittisemmin.

KAKS:n jokavuotinen seminaari järjestettiin nyt 17:nnen kerran. Paikalla oli noin 400 vierasta. Presidentti Tarja Halonen palkitsi Arjen turvaajat viidennen kerran.

Teksti Manu Marttinen
Kuvat Tommi Tuomi

Artikkelit