Polemiikki

Toisaalta - Toisaalta - Ulkomainen työvoima ja työvoimapula

1. Mikä on maahanmuuttajien asema Suomessa?
2. Pitäisikö maahanmuuttoa lisätä?
3. Pitäisikö kuntien houkutella Suomeen ulkomaalaisia?

Timo SoiniTimo Soini
Kansaedustaja, puheenjohtaja, perussuomalaiset

”Suomi on liian pieni maa salliakseen sen, että tänne tulee monia etnisiä eristäytyneitä porukoita”

1. Suomessa olevien maahanmuuttajien keskuudessa on paljon työttömyyttä, mutta tilanne vaihtelee eri ryhmien välillä. Työttömyys tuottaa paljon muitakin ongelmia. Heillä pitäisi olla kielitaitoa ennen kuin työllistyminen onnistuu. Toisaalta hyvin koulutetut maahanmuuttajat tekevät hanttihommia.

Maahanmuuttoa ei pitäisi helpottaa. EU toi vapaan liikkuvuuden. Sille ei voida mitään, kun nyt kerran EU:ssa joudutaan olemaan. En usko työvoiman haalimiseen ulkomailta Suomeen.

Tietty työperäinen maahanmuutto, kuten keikkatyö on hyväksyttävää. Meillä on metalliteollisuudessa ja ydinvoimalatyömaalla ulkomaisia työntekijöitä paljon ja se on ok.

Pitäisi katsoa Ruotsin ja Ranskan ongelma-alueita: silloin kun ei tulla töiden takia, vaan muuten vain olemaan. Se ei auta työvoimapulaa, jos yksi tulee töihin ja kuusi elätettäväksi. Sitähän sanotaan hienosti ”perheiden yhdistämiseksi”.

2. Tulevaisuuden työvoimapulasta puhutaan. Pitää miettiä mitä täällä oikein tehdään. En usko työvoimapulaan koko yhteiskunnan tasolla. Meillä on valtavasti ihmisiä sellaisissa töissä, mikä ei ole niin tarpeellista. On paljon byrokratiaa ja hallintoa, turhaa sääntelyä ja raportointia, sieltä voidaan vähentää, kun ei palkata eläkkeelle jäävien tilalle ketään. Pitää kohdentaa palkkauksen avulla sellaisiin töihin joita tarvitaan. Paras-hankkeen kautta, kuntien yhdistymisen myötä moni kunta poistuu kartalta. Yksi kunnaninsinööri silloin kunnassa riittää. Opetustoimi ja hoivapuoli ei taas ole vain työvoimapoliittinen ongelma, vaan asuntopoliittinen ongelma. Vaikka olen Espoon kaupunginvaltuutettu ja hallituksen jäsen, en näe mitään järkeä siinä, että kaikki keskittyy tähän etelän helmaan. Työvoimasta ei makseta, että kaikki täällä pystyisivät elämään.

Ne, jotka puhuvat ihmisoikeuksista, vievät työtä Kiinaan. Kiina on vastenmielisin maa Pohjois-Korean jälkeen. Siellä yhtyy kommunistinen diktatuuri puoluetasolla ja raaka kapitalismi elinkeinoelämässä.

3. Suomeen ei ylipäätään tarvitse houkutella ulkomaalaisia. Vapaa liikkuvuus tuo ulkomaalaisia ja sekin tahti on kova. Suomi on liian pieni maa salliakseen sen, että tänne tulee monia etnisiä eristäytyneitä porukoita.  Olen allerginen sille, että jo koulujenkin pitää sopeutua, eikä laulaa suvivirttä tai kristittyjen joululauluja.

Minulla itselläni on hyviä kokemuksia irakilaisista, ghanalaisista, algerialaisista ja vietnamilaisista. Olen roomalaiskatolisessa seurakunnassa ja siellä on ihmisiä joka puolelta maailmaa. He ovat kristittyjä ja se on aivan eri asia kuin islamilainen kulttuuri. Kukaan ei pidä minua ulkomaalaisvastaisena seurakunnassa.

Lempiaiheeni on kysyä, voiko Suomi vielä määrätä asioistaan. Suomalaisia syyllistetään: ei suomalainen ole ahdasmielinen, jos se näkee, että ulkomaalainen tulee tänne töihin ja hoitaa hommansa.

Suomalainen poliittinen päättäjä pelkää kuin ruttoa sanoa ääneen, vaikka ajattelisikin näin. Tästä Eduskunnastakaan ei montaa löydy, jolla on enemmän ulkomaalaisia ystäviä kuin minulla.

Meillä on edelleen 200 000 työtöntä. Osan heistä voi kuntouttaa mieluummin kuin kouluttaa ulkomaalaisia työntekijöitä. Ulkomaalaisissa on paljon yrittäjiä ja se on hyvä, jos he hoitavat velvoitteensa niin ettei kilpailu vääristy. Kun kebab-pitseria pitää lopettaa verojen takia, tulee toinen Abdullah ja jatkaa samaa hommaa. Jos Suomeen tulee, suomalaiset palkat pitää olla eikä ylläpitää reppufirmoja

Anni SinnemäkiAnni Sinnemäki
Kansanedustaja, vihreät

”Ihmisiä on hyvä käsitellä kokonaisuutena eikä olettaa, että jotkut tulevat vain lyhytaikaisiksi siirtotyöläisiksi.”

1. Meillä on tällä hetkellä monipuolinen joukko maahanmuuttajia, eikä ole yhtä määrittävää tekijää, joka koskisi kaikkia heitä. Maahanmuuttajien osallistumista ja osallisuutta yhteiskunnassa pystyisi meillä hyvin parantamaan.

Maahanmuuttoa pitäisi ensinnäkin helpottaa. Meillä on monessa kohdin liian monimutkaiset ja raskaat menettelyt, että ihmiset voisivat tulla ja tehdä töitä.

Ulkomaalaisten puolisoiden oleskeluluvan käsittely kestää pitkään ja opiskelijoiden työnteko-oikeutta on rajoitettu. Eri ryhmillä on kankeita ja aikaa vieviä käytäntöjä, jotka omalta osaltaan vaikeuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan sopeutumista.

Kaiken kaikkiaan maahanmuuttajien keskuudessa työllisyysaste on tasaisesti noussut. Töitä ihmiset tekevät täällä varsin erilaisilla taustoilla. Turvapaikan hakijoina tulleet tekevät töitä ja puolisona maahan muuttaneet tekevät töitä. Sitten on niitä, jotka ovat tulleet nimenomaan jonkin työpaikan takia.

2.  Itse ajattelen, että tänne tulee ihmisiä. Työ on sitten normaali keino ansaita rahaa ja toimia yhteisössä. Ihmisiä on hyvä käsitellä kokonaisuutena, eikä olettaa, että jotkut tulevat vain lyhytaikaisiksi siirtotyöläisiksi. Yhteiskunnan olisi hyvä kohdella tulijoita sellaisella asenteella, että jokainen saattaa jäädä pysyvästi. Ensimmäisillä kohtaamisilla, olivatpa ne viranomaisia tai kansalaisia, on paljon merkitystä.

Jos ei rakennusalalle olisi saatu työntekijöitä ulkomailta, tilanne olisi nykyistäkin ongelmallisempi. Suomen Postissa on paljon maahanmuuttajia, eikä posti tai Helsingin kaupungin bussit kulkisi, jos meillä ei olisi muualta tulleita työntekijöitä.

Tulevina vuosina työvoima supistuu ja meidän on mietittävä keinoja, miten ihmiset jäävät myöhemmin eläkkeelle ja miten nuorista ikäluokista kaikki saisivat hyvän koulutuksen. Jos tänne saadaan työikäistä väestöä, siitä on tietysti hyötyä niissä talkoissa.

3. Kaupungit jo houkuttelevatkin aktiivisesti maahanmuuttajia. Pääkaupunkiseudun kunnat rekrytoivat esimerkiksi Suomenlahden eteläpuolelta. Olisi järkevää, jos kunnat toimisivat yhteistyössä ja joskus valtion kanssa. On eettisesti sensitiivisiä aloja, kuten terveydenhoitoala, jossa on maailmanlaajuista pulaa. Siinä olisi hyvä Suomen pohtia, kun me houkuttelemme koulutettua työvoimaa, miten heillä olisi mahdollisuus hyödyttää myös lähtömaataan. Voisi houkutella tänne koulutukseen ja sitten työelämään, eikä valmiiksi koulutettuina.

Tulevaisuudessa työmarkkinat muuttuvat. Se asettaa uuden kunnianhimon asteen koulutuspolitiikalle ja sosiaalipolitiikalle. Perhevapaiden tasaisempi jakaminen ja naisten aktiivisempi osallistuminen työelämään voivat vielä kasvaa. Niukemman työvoiman yhteiskunnassa voi kehittyä tapoja tehdä toisin, pärjätäänkin vähemmällä työvoimalla.

Työvoimasta kilpailevat monet muutkin maat, toivottavasti joku sattuu eksymään myös tänne. Maksuton koulutusjärjestelmä on yksi valteista.

Kunnallispolitiikassa täytyy miettiä tärkeysjärjestyksiä, mutta en tee niitä niin, että maahanmuuttajia koskevat peruspalvelut olisivat jotenkin ylimääräisiä.

Rasismiakin esiintyy Suomessa. On rasistisesti motivoitunutta väkivaltaa. Tietynlaista syrjintää monet kohtaavat myös rekrytointitilanteissa.  Mutta työnantajat, jotka ovat palkanneet maahanmuuttajia, palkkaavat heitä mielellään lisää.

Teksti Helinä Hirvikorpi
Kuvat Sirpa Levonperä ja Manu Marttinen

Artikkelit